tiistai 17. maaliskuuta 2015

Farkkumekko

Laniompelusten esittelyt jatkuvat farkkumekon merkeissä. Aloitin tämän mekon ompelupäivämme aikana, mutta viimeistely ja hienosäätö jäi kotipuuhiksi. Ja miten ihana mekko tästä lopulta tulikaan, olen ihan ihastunut!

Tämän mekon kangas on ohutta ja hieman joustavaa farkkua, joka on tilattu muistaakseni Kangasunelmasta. Kaava pyolestaan löytyy Suuri Käsityö -lehden numerosta 7/2014 (kaava nro 2). Muokkasin kaavaa sen verran, että lisäsin siihen pituutta reilu 10 cm, sillä en halunnut mekosta ihan minimittaista. Ja kaava on kyllä mieleinen, taidan tehdä tällä kesäksi toisenkin mekkosen. Tämä mekko on tehty koossa 34, enkä tehnyt siihen mitään hienosäätöä.

Lisäksi jätin mekon vuorittamatta ja hihattomaksi, lehden mekossahan on perhoshihat. Tai niin oli itse asiassa minunkin mekossani, mutta päädyin lopulta ratkomaan ne irti ja tekemään mekostani hihattoman. Farkkukankaiset runsaan malliset hihat kun eivät oikein istuneet mielestäni nätisti. Ja hihattomana mekko onkin itse asiassa monikäyttöisempi, sillä sitä voi pitää jo tässä vaiheessa kevättä hyvin, jos alle laittaa pitkähihaisen paidan ja sukkikset. Juuri tällainen mekostani siis pitikin tulla :)




Ompelin mekkoon myös farkkukankaisen vyön, jonka avulla mekkoon saa helposti hieman erilaisen ilmeen. Vyö on tehty koko kankaan leveydestä, eli sillä on pituutta n. 140 cm. Vyö on muutaman sentin levyinen ja putkeksi ommeltu.

Koska jätin mekon vuorittamatta, piti siihen lisätä sisäpuolelle kuja kuminauhaa varten. Niin, tiedoksi vaan muillekin, että jos jättää vuoritetuksi suunnitellun mekon vuorittamatta ja sen jälkeen ohjeen mukaan ompelee kaksi suoraa ommelta mekon vyötärökohtaan, niin lopputuloksena ei ole kuminauhakuja. Ei vaikka niin sitkeästi päättäisi tehdä, kun takana on lähes 9 h ompelua lähes tauotta... Niinpä tein mekkoon kuminauhakujan kukkapuuvillasta. Tämä kangas on Eurokankaan palalaarista, ja sen varalle on muita suunnitelmia tulossa. Kujasta tuli kyllä niin kiva yksityöskohta, että melkein jälkikäteen harmitti, että se jää mekon sisäpuolelle näkymättömiin.



Tätä ompelusta tehdessä sain myös teknisen erävoiton, sillä pitkällisen taistelun jälkeen sain  nätin kaksoisompeleen aikaiseksi. Halleluja! Ja se itse asiassa onnistui nyt myös joustavalle kankaalle, joten kyse ei ollut edes kertaluonteisesta vahingosta. Toivoa sopii, että sama onni on myötä jatkossakin.


Olen muuten täysin unohtanut hehkuttaa meidän superkivaa ompelupäivää! Järjestimme siis lanit ensimmäistä kertaa alueemme ompeluporukan kanssa, ja voi että kun meillä oli mukavaa. Joukko ennestään toisilleen tuntemattomia naisia kokoontui kimpsuineen ja kampsuineen päiväksi koneidensa pariin ja sai aikaan mitä upeimpia luomuksia. Ja koska päivä oli niin kiva, on uusi jo suunnitteilla. En malta odottaa!








4 kommenttia:

  1. Voi tästä tuli kyllä tosi kiva! Ehkä munkin täytyy käydä palalaareilla, tuollaselle ohuelle farkulle olis tarvetta.

    VastaaPoista
  2. Kyllä huomaa, että olennaisimmat unohtuu kun illalla kirjoittelee. Piti muokata tekstiin, että farkku on siis Kangasunelmasta tilattu joskus viime kesänä. Tuo kukkapuuvilla oli Eurokankaan laarista. Mutta oli sielläkin kyllä farkkua just vähän aikaa sitten, kannattaa käydä vilkaisemassa :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos Kruppukräätäri, tykkään itsekin kyllä tästä :)

    VastaaPoista