Heppamekko uuteen kotiin

Blogin synttärijuhlien merkeissä arvottu mekko on nyt löytänyt uuteen kotiinsa ekaluokkalaista tyttöä ilahduttamaan. Sain hänen äidiltään kokotoiveen lisäksi myös hieman vinkkiä siitä, mistä tyttö saattaisi pitää. Toiveena oli yksivärinen mekko, jota olisi helppo yhdistellä muiden vaatteiden kanssa. Tyttö kuulemma pitää muun muassa hevosista, joten tämä mekko syntyi näiden vinkkien pohjalta.

Mekko on ommeltu Noshin mintunvärisestä farkkucollegesta. Kaava-apuna käytin Ottobren lehdestä 1/2015 löytyvää peplum-paitaa. Pitää kyllä sanoa, että kaava on suosionsa veroinen, sillä tässä peplumissa helma ja yläosa todella yhdistyvät vaivattomasti ja siististi, toisin kuin eräässä aiemmin ompelemassani peplum-kaavassa.

Mekon pituus on kokoa 128 cm ja leveys kokoa 116 cm. Mekkopituuden saavuttamiseksi lisäsin helmaan pituutta n. 15 cm. Päätin toteuttaa mekon hihattomana, joten sen kanssa on helppo yhdistellä erilaisia paitoja kelien mukaan. Lisäksi neidin kasvaessa mekkoa voi mallinsa vuoksi halutessaan helposti vielä käyttää tunikana.

Mekko on malliltaan simppeli, joten toin siihen hieman lisämaustetta yksityiskohdilla. Mekon etumustaa koristaa iso kangastusseilla toteutettu heppakuvio. Lisäksi kokeilin pääntien ja hihansuiden huolitteluun tekniikkaa, jossa käänne tuleekin perinteisen nurjan puolen sijaan oikealle. Siten sain farkkucollegekankaan nättiä nurjaa puolta myös hieman esiin. Tikkaukset on tehty vaaleanpunaisella langalla ja siksak-ompeleella.

Olipa jännää ommella mekko ventovieraalle ja yrittää pohtia, että mistä saaja saattaisi pitää. Toivottavasti osui edes sinnepäin :)

Lahjamekko

Ompelin simppelin trikoomekon lahjaksi heppatytölle. Mekon kangas on ihana Pehemiän pinkki Kohtaamisia-digiprinttitrikoo. Pitää muuten mainita, että trikoo on mielestäni tosi laadukasta, napakkaa, mutta kuitenkin samalla pehmeää. Ja kuosi nyt tietenkin on ihana, kuten kuvista näkyy. Kanttaukset tein Stoff och Stilin luonnonvalkoisella resorilla.

Kaavana käytin Ottobren 3/2013 -lehdestä löytyvää Movimiento-tunikaa (kaava nro 34), johon lisäsin pituutta noin 12 cm, jotta tunikasta muotoutui mekko. Mekko on tehty koossa 134 cm.

Korvasin ohjeessa olleen nauhakujan vyötärökumpparilla. Käytin noin sentin levyistä pehmeeää kuminauhaa, jonka kiinnitin kolmipistesiksakilla.

Helppo ja näppärä ompelus, mutta kuitenkin nätti lopputulos. Tämäntyylistä mekkosta pitää kokeilla joku kerta myös omalle neidille.

Kaikki keskeneräiset ompelukset urakoitu valmiiksi

Ah, ihanan vapauttavaa! Sain loman alkajaisiksi urakoitua kaikki keskeneräiset ompelukseni valmiiksi. Niiden esittely tosin jäi lomapuuhien jalkoihin, mutta tässä ne loput ompelukset nyt vihdoin tulevat.

Leikkasin Mekkotehtaan Orelma-mekon pikkuneidille jo aikaisin keväällä, mutta koska se oli niin kesäinen jäi se jatkuvasti työlistalla muiden ompelusten jalkoihin. Nyt se viimein valmistui, vaikka kesästä ei kyllä edelleenkään ole tietoakaan...

Pienensin Orelman kaavan suunnilleen kokoon 80 cm, jotta mekko olisi heti sopiva käyttöön. Lisäsin mekkoon myös hieman pituutta, sillä aiemmin samalla kaavalla ompelemani mekko oli mielestäni aika lyhyt. 

Sekä mekon että taskujen kankaat ovat Eurokankaan palalaarista haalimaani ruusupuuvillaa. Pieni- ja isokukkaiset kuosit sopivat mielestäni kivasti yhteen, sillä kankaat ovat samaa värimaailmaa. 

Mekon lisäksi myös lapsen pussilakanasetti ehti odottaa ompeluvuoroaan hyvän tovin. Suorien saumojen ompelu kun on vaan jotenkin tylsää, vähän samaa sarjaa kuin korjausompelu mielestäni. Eihän tässäkään hommassa siis kauaa kestänyt ja lopputulos on sitä, mitä pitikin, eli pussilakana ja tyynyliina pinnasänkyyn. 

Vuodevaatteita meillä itse asiassa on kyllä kaapissa riittämiin, mutta suurin osa niistä on liian isoja äitiyspakkauksen peittoon, joka neidillä on edelleen käytössä. Tein siis tämän setin juuri tuota peittoa ajatellen. Kangas on Jätti-Rätistä löytynyt neutraalinsävyinen tähtipuuvilla, joka sopii mielestäni kivasti sängyn harmaavalkoisiin reunapehmusteisiin.

Seuraavaksi esittelyyn pääsevätkin kesälomareissun löydöt :)

Kesämekkoset pikkuneideille

Kuten blogin päivitysvauhdista huomaa, alkaa kevätpuuhat viedä kaiken liikenevän ajan ja ompelulle jäävä aika on välillä kortilla. Eilen kuitenkin ompelulle pyhitettiin aikaa tuntitolkulla, sillä ohjelmassa oli jälleen lanit. Päivän aherruksen tuloksena valmistui (juoruilusta ja syömisestä huolimatta) myös joitakin ompeluksia, joista tässä esittelyyn ensimmäiset.

Ompelin ystävän suloisille neitosille samistelumekot kesään Käpysen limenvihreästä Pitsisydän-trikoosta. Mekot on tehty jo aiemmin testatulla ja hyväksi todetulla Ottobren 1/2014 Blue orange -luomuvelourmekon kaavalla (kaava nro 13). Muuten noudatin kaavaa, mutta pituutta lisäsin molempiin mekkoihin joitakin senttejä. Nämä mekkoset on tehty koossa 92 cm ja 110 cm.

Kanttasin pääntiet ja hihansuut limenvihreällä resorilla. Olen ostanut sen käsityömessuilta, mutta sen tarkempaa alkuperää ei ole muistissa. Rypytykset puolestaan tein tuttuun tapaan Framilonilla.

Ihan kivat perusmekkoset näistä tuli. Ei kun postisedän matkaan vaan ja uusia omistajia kohti. Toivottavasti kesäkelit jo kohta koittaa, vaikka näiden liivimekkojen alle käy kyllä periaatteessa villakerrastotkin ;)

Terveisiä ystäville

Ystävämme  ovat auttaneet meitä kovasti monessakin asiassa, joten laitoin kiitokseksi perheelle pienen paketin postin matkaan. Pakettiin sujahti tosi simppelit ja pienet terveiset kaikille perheenjäsenille. Teemana näissä ompeluksissa on jälleen hevoset, kuinkas muutenkaan. Mutta näille pienhevostilallisille ystäville hevoskuviot tietenkin sopivat kuin nenä päähän :)

Perheen neidille lähti matkaan peruskäyttövaate, t-paita. Kaavana käytin tässä Ottobren Sporty look -t-paitaa (kaava nro 33, lehti 1/2014). Tein paidan koossa 128 cm, mutta pidensin helmaa parilla sentillä, jotta selkä ei vilkkuisi tallipuuhissa tai ratsastaessa. Kankaana t-paidassa on Selian Runoratsu mintunvihreänä. Tämä onkin ihanan raikas kevätväri, pitääpä tehdä tuosta loppupalasta jotain omallekin tytölle kevääksi. Harmaa resori on myöskin Selian valikoimista.

Perheen vanhemmille puolestaan ompelin nopsasti asusteet, äidille tuubihuivin ja isälle pipon. Tuubihuivin tein ilman kaavoja tai ohjeita. Tein huivin yksinkertaisesta kankaasta ja sillä on leveyttä noin 50 cm ja korkeutta 40 cm. Kankaana huivissa on myöskin Selian Runoratsu, mutta harmaapohjaisena. Tein nimittäin aiemmin ystävälleni pipon tästä samasta kankaasta, joten huivi saa nyt lähteä pipolle kaveriksi.

Ompelin aiemmin perheen naisväelle heppapipot (joita voit vilkaista täällä). Perheen isä kuitenkin jäi sillä kertaa ilman, joten oli aika korjata tämä huutava vääryys. Isännälle lähti siis mintunvihreä Selian Runoratsu-kankaasta tehty trikoopipo. Pipon kaava on Ottobren 1/2014 -lehdestä löytyvä Eye see you (kaava nro 15), jota olen aiemminkin käyttänyt. Muokkasin kaavan kuitenkin vuorelliseksi versioksi. Tämä pipo on tehty 56-senttisellä kaavalla, mutta suurensin sitä leikatessani hieman.

Tällaisia pikaisia lahjaompeluksia tällä kertaa, jospa sitä joskus taas olisi aikaa johonkin astetta vaativampaankin suoritukseen ;)