Raitamekko suosikkikaavalla

Esittelin aiemmin oman kaavayhdistelmäni tuotoksen, jossa yhdistin Ruska-kaavan yläosan Onion 2035:n alaosaan. Tuosta mekosta tuli kertaheitolla suosikki, joten samalla kaavakehitelmällä piti tietenkin tehdä toinenkin mekko pikimmiten.

Myös tämä mekko on tehty joustocollegesta, joka on mielestäni mitä parhain materiaali arkisiin ja rentoihin mekkoihin. Ei palele viileämmälläkään säällä! Lisäksi piippukaulus pysyy aika hyvin kuosissaan, kun käytössä on trikoota vahvempi materiaali. Tämä collari on navy-vaniljaraitaa Noshin valikoimasta. 

Ommellessa sainkin jälleen todeta, että raidat eivät todellakaan ole helpoin mahdollinen asia, kun niitä yrittää mätsätä, kun kappaleet eivät ole suoria. Minulla oli pakkomielle saada keskeisimpien kohtien raidat kohdistettua hyvin ja kauluksen yhtä reunaa sainkin purkaa ja harsia sen sata kertaa ennen kuin lopputulos alkoi olla toivotunlainen. Mutta onneksi jaksoin, sillä lopputulos on tosi mieleinen. Tämä mekko pääsee varmasti ulos kaapista useasti :)

Ja mikä parasta, kevät ja aurinkoiset päivät ovat saapuneet. Sieltä se kesä vähitellen lähestyy, kohta saa varmaankin jo ihan luvan kanssa aloittaa kesäompelut!

Ruska & Onion 2035

Olen jo pitkään suunnitellut testaavani yhdistelmää kahdesta lempparimekkokaavastani, eli Ruskasta ja Onion 2035:sta. Kototeko-blogin haasteen innoittamana sain vihdoin ryhdyttyä tuumasta toimeen. Haasteena nimittäin oli ommella jotakin, jossa tuntee olonsa hyväksi. Mikäs siis parempi idea, kuin kehitellä itselle täydellistä kaavaa.

 

Ompelin vuosi sitten itselleni Ruskamekon talvitrikoosta, ja se onkin ollut yksi lempparivaatteistani siitä lähtien. Kaava on tosi kiva ja sopii minulle hyvin ilman mitään muutoksia. Erityisesti tykkään mekon kauluksesta, joka on loistava kylmemmillä keleillä. Ainut negatiivinen asia kaavassa on se, että se vie tuhottoman paljon kangasta. Olen pohtinut tekeväni Ruskan jostakin kuviollisesta kankaasta, mutta en ole yksinkertaisesti raaskinut toteuttaa suunnitelmaa suuren kangasmenekin vuoksi.

Erään Ottobren mekkokaavan kanssa tuskaillessani yksi blogini lukija vinkkasi minulle Onion 2035-mekkokaavasta, koska arveli sen sopivan minulle. Tuhannet kiitokset vinkistä, sillä kyseisestä kaavasta onkin muodostunut yksi lemppareistani, ja olen ommellut kaavalla jo usean mekon.

Tässä omassa kaavayhdistelmässäni on yläosa ja hihat Ruskasta ja helmaosa Onionista. Lisäksi laitoin vielä helmaan kuminauhan pallomaisen helman aikaansaamiseksi. Ja miksi tama kaavayhdistelmä sitten on mielestäni optimaalinen? Koska se on kivan rento mekko, jossa voi kuitenkin vaikka osallistua lastenkutsuille tai matkustaa. Ei kiristä, ei purista, eikä myöskään palele. Mitä sitä vielä muuta voisi vaatteelta toivoa? ;)

Mekon kangas on Pehemiän Babushka roses -joustocollegea tummansinisellä pohjalla. Olin ostanut kangasta vain 1,3m, mutta se riitti kuin riittikin tähän koossa xs ompelemaani mekkoon.

Lopputulokseen on pakko olla tyytyväinen, sillä siitä tuli juuri sellainen kuin suunnittelinkin. Istuvuus on hyvä, malli kiva ja kangasmenekkikin kohtuullinen. Näitä teen varmasti vielä lisääkin.

Mikäli kiinnostuit Renew mama -ompeluhaasteesta, voit käydä kurkkaamassa siitä lisätietoa Kototeko-blogissa täällä. Aiemman Renew mama -teemalla ompelemani vaatteet puolestaan löydät blogistani tägilla Renew mama.

Savaway-perhosmekot

Rohkaisin itseni ja osallistuin ensimmäistä kertaa ompeluryhmämme perjantai-illan ompeluhaasteeseen. Tehtävänä oli taikoa ihmeitä kahden tunnin aikana tästä ihanasta Tyyne-Esterin perhostrikoosta.

Päätin, että noin metrin palasta kangasta on riitettävä sekä itselleni että lapselle, joten suunnitelmat oli laadittava sen mukaan. Harkitsin pitkään tekeväni neidille mekon ja itselleni t-paidan tai topin, jolloin kangas olisi riittänyt helposti. Perhoskuvio on kuitenkin niin iso, että mielestäni se pääsee parhaiten oikeuksiinsa juuri mekkomuodossa. Mekko se siis oli minunkin saatava.

Koska ompeluaikaa oli aika niukasti päätin pitäytyä tutuissa ja turvallisissa malleissa. Itselleni ompelin siis jälleen Onion 2035-kaavalla, joka istuu minulle hyvin ilman mitään muokkauksia. Yhdistin vain leikkuuvaiheessa etu-ja takakappaleiden ylä-ja alaosat, jotta keskelle mekkoa ei tullut puolikkaita perhosia. Lisäksi hieman pienensin kaula-aukkoa leikkuuvaiheessa. Mekko on tehty koossa xs. Kanttasin mekon Framilonilla ja ilmeisesti sitkeä harjoittelu on auttanut, sillä selvisin hommasta ilman purkamista.

Neidin mekko puolestaan on tehty Ottobren Autumn bouquet -kaavalla (lehti 4/2012, kaava nro 3). Kaava sinänsä on simppeli, mutta pitää sisällään paljon rypytyksiä ja näpräystä, joka asetti ompeluun omat haasteensa, koska käytössä oleva aika oli rajattu. Jätinkin tästä tunikamekosta etumuksen rusetin pois. Muuten tein rypytykset sun muut kuuliaisesti. Etumuksen rypytys on tehty alalankakuminauhan avulla ja hihat pääntie puolestaan on rypytetty Framilonilla. Kanttasin tunikan pääntien ja hihansuut luonnonvalkoisella Stoff och Stilin resorilla.

Tunikamekko on kokoa 80 cm ja vielä aika reilu neidille. Tämä onkin varmaan ensi kesän vaatteita ja hyvä niin, sillä tälle loppukesälle mekkoja kyllä piisaa jo entuudestaan. Ja onhan tämä ihan kiva vaikka legginsien ja aluspaidan kanssa kylmemmilläkin keleillä.

Violetti ei lukeudu lempiväreihini ja tätä kangasta en varmaan ilman haastetta olisi hommannut. Nyt kun sitä tässä on pyöritellyt on kuitenkin pakko todeta, että onhan tuo nyt kuitenkin älyttömän söpö ja harmaa pohjaväri miellyttää erityisesti silmää.

Kiva haaste ja lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen. Taidanpa uskaltautua mukaan haasteompeluksiin tulevaisuudessakin :)

Onion 2035 kesäasussa

Testasin aiemmin monen kehumaa Onion 2035 -kaavaa ja tykästyin itsekin siihen. Aiempi kokeiluni löytyy täältä. Kesämekkoja suunnitellessa mieleen palasi tuo näppärä kaava, joten päätin kokeilla sen toteuttamista myös kesäversiona. 

Tämän mekon kangas on Jyväskylän kangaskaupan omaa raitakangasta. Tykästyin itse asiassa kankaan laatuun kovasti, sopivan napakkaa ja paksua trikoota, josta ei päivä paista läpi. Oivallista mekkokangasta siis :)

Tein mekon koossa xs. Kaavaa en juurikaan muokkaillut, ainoastaan yhdistin kaavan etu- ja takakappaleet yksiosaisiksi ja jätin hihat pois. Myös pääntien huolittelun tein hieman oman mieleni mukaan, jotta sain siitä edes suunnilleen silmää miellyttävän.

Käänsin hihansuut Framilonin avulla. Tämä työvaihe aiheuttikin itse asiassa sen, että mekko joutui telakalle viikkokausiksi, ennen kuin taas keräsin kärsivällisyyteni ja viimeistelin sen. Hihansuut nimittäin eivät sitten mitenkään tahtoneet olla samaa paria, siis yhtä kireitä ja samansuuruisia. Ja käänteen sekä Framilonin purkaminen on kyllä aika vihonviimeistä hommaa. Mutta onpahan sekin pikkuviilaus nyt tehtynä ja mekko valmiina. Onneksi kesää ei edelleenkään ole näköpiirissä, joten en ainakaan myöhästynyt mekkoineni kesän helteistä ;)

Onion 2035 Tukholmassa

Kuten blogiani seuranneille on kenties jo käynyt selväksi, rakastan mekkoja. Siksi ompelukseni usein painottuvat niihin. Lapsille kivoja mekkokaavoja on vaikka millä mitalla, mutta täydellisen kaavan löytäminen itselle on todella työlästä. Ruskamekko oli itselleni täyskymppi, mutta monet muut viimeaikaiset kokeilut ovat kyllä menneet mitoitukseltaan pahasti metsään ja mekkoja on saanut muokata oikein urakalla, jotta niistä on saanut edes suunnilleen istuvia. Erään epäonnisen kokeilun jälkeen minulle vinkattiin Onionin kaavaa 2035. Olin itsekin sitä joskus aiemmin katsellut, joten vinkin seurauksena päätin, että nyt tuota monen ompelijan suosikkia on minunkin kyllä kokeiltava.

Epäonnekseni kaava sattui juuri silloin olemaan kaikista kotimaisista nettikaupoista loppu. Laneilla kuitenkin ihanat ompelijatoverit lainasivat omiaan ja sain piirrettyä muunmuassa tämän kaavan itselleni.

Kankaaksi mekkokokeiluun valikoitui jälleen tuttu ja turvallinen Jyväskylän kangaskaupan talvitrikoo, tällä kertaa värissä vaalea meleerattu harmaa. Olen kehunut tätä kangasta jo moneen otteeseen ja pysyn edelleen kannassani. Kerrassaan loistava kangas, joka taipuu moneksi ja kestää myös käytössä kulahtamatta.

Ompelin mekon ilman rinnanaluksen poikkileikkausta ja suorilla hihoilla. Lisäksi rypytin helman pussimaiseksi kuminauhan avulla. Mekko on tehty koossa XS. Muuten ompelu oli erittäin näppärää, mutta pääntie tuotti hieman harmaita hiuksia. Kaavan pääntie oli nimittäin  melko avara, joten muotokaitelehuolittelu oli välttämättömyys. Se ei kuitenkaan meinannut alkuun asettua haluamallani tavalla, jonka vuoksi mekko päätyi telakalle hyväksi toviksi. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja viimeistelin mekkosen.

Mekon päälle saatuani en voi muuta kuin todeta, että kaava taitaa olla minunkin uusi suosikkini. Kivasti istuva peruskaava ilman mitään(!) muokkauksia, ah autuutta. Tällä syntyy takuulla mekko jos toinenkin kesäksi.

Mekko pääsikin heti valmistuttuaan maailmalle, terveiset Tukholman keväästä. :)