Villasukkia hiljaiselon päätteeksi

Onpa aikaa ehtinyt taas vierähtää viime postaukseni jälkeen. Tähän väliin on mahtunut muuttoa ja remonttia, mutta enköhän taas vähitellen ehdi kirjoitella vähän ahkerammin. Esittelyyn pääsevät tänään parit neidille kutomani perusvillasukat. Lankana näissä on Novitan Nalle ja ohjeena Novitan nettisivujen perusvillasukkaohje. 

Tein oikeanpuoleset sukat ensin ja totesin pian, että niissä on kyllä kasvunvaraa ensi talvelle, ellei jopa seuraavallekin. Siispä tein samaan syssyyn vähän pienemmät raitasukat, jotka pääsivät heti käyttöön.

Pitääpä aiheen vierestä samalla vilauttaa teille kirpparilöytöjäni. Ostin nämä kahdet sukat nimittäin 50 sentin kappalehintaan paikalliselta lastentarvikekirppikseltä. Niin siististi neulotut ja edelleen kuin uudet. Pakko todeta tähän kohtaan, että en kyllä olisi itse väkertämistäni sukista valmis tuohon hintaan luopumaan! 

Onpahan nyt ainakin tarpeeksi varasukkia tarhaankin saakka :)

Lapsuusmuistoja

Syksy on edennyt jo niin pitkälle, että on Vaapulan järjestämän ompeluhaasteen viimeisen osion aika. Tällä kertaa teemana olivat lapsuusmuistot. Itselläni olisi paljonkin ompeluun liittyviä muistoja lapsuusajoilta, sillä kuten olen aiemminkin jo kertonut, olen ollut kiinnostunut käsitöistä pienestä pitäen ja opetellut ompelukoneen käytön jo lapsena mummun opastuksella.

Tällä kertaa esittelen kuitenkin itselleni tavanomaisempien ompelutöiden sijaan neuletyön. Kyseessä on nimittäin perinteinen villahaalari, jonkalaisia minullakin on ollut lapsuudessani käytössä. Neulottu haalari onkin ollut minulle jotenkin itsestään selvä vauvavaruste. Aloitin tämän kyseisen haalarin neulomisen jo odotusaikana, jonka vuoksi väritys on melko neutraali vihreä. Ja onhan vihreä myös kivaa vaihtelua punasävyisten vaatteiden kasoihin, joita neidin kaapit pursuavat.

Haalari on tehty Novitan langoilla. Raidallinen osio on Nallen raitalankaa värissä Koivu. Yksiväriset osiot puolestaan on tehty Novita Woolilla. Haalarin ohje löytyy Novitan lehdestä Syksy 2012. Sinänsä malli on ihan yksinkertainen, mutta ohjeen lukuisat virheet veivät neulontainnon välillä pitkäksi aikaa. Nallekuvion ohjeessa nimittäin oli virheitä, joihin liittyen lehden seuraavassa numerossa oli korjauskin. Noiden kommenttien jälkeenkään silmukkamäärät eivät täsmänneet mitenkään päin, joten jouduin lopulta itse laskemaan silmukoita ja kehittelemään oman versioni kuvioraidasta. Ihan nätti lopputulos, mutta helpommallakin olisi voinut päästä.

Neuloin haalarin koossa 80 cm, jotta se olisi helmikuun vauvalle sopiva seuraavana talvena. Haalari on kuitenkin niin reilu, että se pääsee käyttöön vasta tänä talvena. Pakkaskelejä odotellessa siis :)

Nyt minulla ei itse asiassa olekaan työn alla oikeastaan mitään neulontaprojektia. Vinkkaa siis ihmeessä, jos sinulla on mielessä joku rentouttava ja simppeli neuleidea!

 P.S. Muista käydä Vaapulan blogissa vilkaisemassa myös muiden osallistujien lapsuusmuistot :)

Ikuisuusprojekti on valmis!

Uuden vuoden kunniaksi on aika siirtyä myös uusien projektien pariin. Joulun pyhinä sain nimittäin vihdoin valmiiksi yhden ikuisuusprojekteistani, lapsen villahaalarin. Aloitin tätä jo joskus odotusaikana, mutta monet muut projektit ovat ajaneet tämän ohi. Sain nyt vihdoin ryhdistäydyttyä, sillä ajatelin, että onhan haalari nyt tehtävä valmiiksi ennen kuin se on jo liian pieni!

Tämä neulehaalari on toteutettu Novitan ohjeella lehdestä Syksy 2012 (malli 45). Tein haalarin koossa 80 cm, joten on tässä edelleen reippaasti kuitenkin kasvunvaraa tuolle pienelle neidille.

Raitalankana tässä on Novitan Nalle Luontopolku-lanka, väri on muistaaksen nimeltään Koivu. Yksiväriset langat puolestaan ovat Novita Woolia. Resorit ja miehusta on tehty luonnonvalkoisella, kuvioraita vaaleanvihreällä ja nalleraita vaaleanharmaalla Woolilla. Nallehaalari tietenkin vaati nallenapit, jotka löytyivät paikallisesta pikkuputiikista.

Ohjeen mukaan nalleraidan nalleille olisi kuulunut vielä silmät ja suut, mutta ne jätin tekemättä. Kokeilin nimittäin tehdä niitä parille nallelle, mutta mielestäni ne näyttivät nätemmiltä ilman suita ja silmiä. Ehkä tuo tosin johtui osittain myös haalarin värimaailmasta, vihreäsilmäiset nallet kun näyttivät perin omituisilta. Alkuperäinen ohje on nimittäin ruskean sävyinen ja ruskeasilmäiset nallet varsin söpöjä.

Haalari on mielestäni nätti, ja siksi tähän malliin päädyinkin kaikkien katselemieni joukosta. Ohje kuitenkin oli suoraan sanottuna surkea. Talvi 2012 -lehdessä on on ilmoitettu ohjeeseen useampi korjaus, ja ne kyllä huomioin. Korjausten jälkeenkin ohjeessa oli kuitenkin edelleen lukuisia virheitä ja kuvioita sai laskea ja soveltaa moneen otteeseen, jotta silmukkamäärät yhtään täsmäsivät. Väitänkin, että työn venyminen johtui kyllä osaltaan myös ohjeen huonoudesta.

Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen. Erityisesti tuo raidallinen Luontopolku-lanka on mieleinen ja sopisi mielestäni hyvin sekä tytölle että pojalle. Ja nyt saankin sitten hyvällä omallatunnolla keskittyä uuden vuoden kunniaksi vaihteeksi uusiin ideoihin. Hyvää uutta vuotta!