Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tästä uroteosta ansaitsisin jonkinlaisen mitalin. Olen nimittäin ryhdistäytynyt ja suoriutunut joka ompelijan inhokkitehtävästä, eli verhojen ompelusta. Voiko tylsempää puuhaa edes ollakaan, loputon määrä pitkää suoraa reunaa ommeltavaksi. Ja kun olet saanut urakan valmiiksi, on yleensä edessä toinen tai useampikin samanmoinen homma. Yyh!
Mutta nyt on uudet verhot sekä neidin huoneessa että yläkerran aulatilassa. Neidin verhot ovat Vallilan läpikuultavaa hennon vaaleanpunaista kangasta ja aulan verhot puolestaan Marimekon punasävyistä kuosia. Kummankaan nimestä minulla ei ole mitään tietoa, joten vinkkaa ihmeessä, jos tiedät näiden nimet. Erityisesti Vallilan kuosin nimi kiinnostaa, sillä mieluusti ompelisin saman sarjan kankaasta huoneeseen myös muitakin tekstiilejä.
Olen niiiin samaa mieltä kanssasi! Ansaitset mitallin :) Minä edelleen vain suunnittelen tämän tylsyyden aloittamista. Kivan näköiset niistä tuli, kannatti ommella :)
VastaaPoistaKiitos Unelmallinen! Kyllähän se lopputulos yleensä palkitsee, eikä ompeluunkaan loputonta aikaa kulu. Mutta se toimeen ryhtyminen...
VastaaPoista