torstai 15. lokakuuta 2015

Tilkkutreeniä

Osallistuin Vaapulan syyshaasteeseen, jossa teemana oli tilkkujen kesyttäminen. Tehtäköön nyt heti alkajaisiksi selväksi, että en ole tilkkutyöihmisiä, en sitten ollenkaan. Pikkutarkka tilkkujen leikkaaminen ja yhdistäminen ei ole ollenkaan minun juttuni, paljon mieluummin kaahaan saumoja suoraksi kaasu pohjassa. No miksi sitten päätin osallistua mokomaan haasteeseen? Koska tilkkuja täällä kyllä piisaa ;) Ja hamsteri kun olen, en ole malttanut heittää niitä poiskaan, vaan tuolla ne odottavat käyttöön pääsemistä. Päätin, että tarvitsen jonkinmoisen haasteen, jotta saan itseäni niskasta kiinni niiden kanssa.

Päätin aloittaa tilkkutyöurani pienimuotoisesti. Kouluaikoina olen nimittäin tehnyt yhden ison tilkkupeiton, ja siinä kärsivällisyys oli todella koetuksella. Niinpä tällä kertaa tyydyin nukkekokoiseen versioon. Neiti sai nimittäin juuri isovanhemmiltaan lahjaksi nukenrattaat ja nuken. Nukkeparalta puuttui kuitenkin petivaatteet, joka olikin juuri sopiva tilkkuhaaste minulle.




Peitto on tehty 7 x 7 cm kokoisista trikooneliöistä, jotka ovat jääneet yli aiemmista ompeluksista. Näppärimmät varmaan bongaavatkin tuolta tutut kuosit, eli mukana on Pehemiän Sammalpolkua ja Viljamin Puodin Hattarakekkereitä. Lisäksi rauhoittavaksi kankaaksi laitoin mukaan Stenzon vaaleanpuna-valkoraitaista trikoota. Käytin samaa raitatrikoota myös taustakankaana, mutta siellä käänsin raidat vaihtelun vuoksi pystysuuntaan.




Ompelin samalla nukelle myös aluslakanan vaaleanpunaisesta Muumi-kankaasta, joka jäi yli leikkimökin verho-ompeluista. 

Peitosta tuli lopulta mielestäni aika kiva, vaikka aiempi tilkkutyökokemukseni pyöristyy aika lailla nollaan. Toki kulmien kohdistuksissa on parantamisen varaa, mutta jospa se ei tässä tapauksessa ole niin vaarallista. Lisäksi ainakin kuvittelen, että hieman isompien ja joustamattomien tilkkujen käsittely saattaisi olla hieman helpompaa, mutta sehän selviää vain kokeilemalla. Taidanpa tämän kokemuksen perusteella uskaltautua jatkamaan tilkkukokeilujani, sillä tilkkuja minulla kyllä riittää!

Käy kurkkaamassa muiden (huomattavasti taitavampien ;) ) tilkkuompelijoiden tuotoksia täällä.



8 kommenttia:

  1. Kaunis peitto, ihanan hempeät värit!

    VastaaPoista
  2. Voi ihanuutta - nukkevauva sai lämpöisen peiton.

    VastaaPoista
  3. Suloinen peitto! Nämä ovat pienuudestaan huolimatta niitä tärkeimpiä tilkkuompeluita, eihän pikkuäidin vauvalle saa tulla vilu. :) Minunkin pitäisi ainakin pari nukenpeittoa ommella ja mikäpä niihin olisi parempi materiaali kuin vaatteista yli jääneet tilkut.
    Ei muuta kuin jatkamaan tilkkukokeiluja! :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos rohkaisusta naiset! Taidan kyllä tehdä vielä toisenkin pikkupeiton, sillä myös nukensänky on peittoa vailla. Ja tosiaan näihin saa näppärästi käytettyä niitä pienimpiä tilkkuja :)

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos Krista! Pieni ompelus, mutta tarpeeseen meni :)

      Poista
  6. Ihana peitto! Minulla on melko vahvasti samat ajatukset tilkkuilusta kuin sinulla. Sen takia osallistuin myös haasteeseen, mutta siinä kävikin niin ettei vieläkään yksikään oma tilkkuni päässyt käyttöön :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkin voi käydä :D Mutta upea oli lopputuloksesi, seuraavan kerran sitten omia tilkkuja tuhoamaan!

      Poista